Sonntag, 11. März 2012

PURAA JA ERIPURAA


Aikaisemmin näimme sanan pura kuun yhteydessä, quilla pura jollaisena se tarkoittaa täyttä kuuta. Tämä sana on löydettävissä porottaa ja poru sanoissamme. Muistamme sen myös kuuluneen sanskriitin sanavarastoon: puru hutah = rukoilla suureen ääneen, toisin sanoen poruhuutaa. – Jos tämä olisi yksinäinen ilmiö suomen ja quechuan kanssakäymisessä, saattaisi sen kuitata mielenkiinnottomana tilapäisyytenä, mutta toinen pura-sana tulee vahvistukseksi: Francisci de Avila kääntää tämän myöhemmän puran latinaksi: par, copula, mutuo, inter se, - pari keskenään, tasa-arvoinen jne. Tästä ei voisi kuvitella, että sillä olisi suomen kielen kanssa tekemistä, koska pari kai lasketaan latinalaiseksi lainaksi kielessämme. Ilmeisesti ovat kuitenkin pura ja pari lähtöisin yhteisestä juuresta, mutta se ei vaikuta seikkaan josta nyt on kysymys. Pura on yhä kielessämme, mutta kansamme äkeän mielenlaadun vaikutuksesta tavattavissa ainoastaan päinvastaisessa merkityksessä: eripura, eripuraisuus josta kuitenkin käy esiin, että pelkällä puralla joskus on ollut positiivinen sanottavansa. Sana on lisäksi sen luontoinen, että on täysi syy olettaa sen kuuluvan ihmiskunnan iäkkäimpään sanastoon ja löytyvän samantapaisena lukemattomista kielistä. Kkhari pura = miesten kesken. Pana pura = sisarten kesken ja vielä vertailun vuoksi suomalainen eripura, joka tavallisesti vallitsee kaikkien kesken. – Quechuassa tavataan vielä muutamia muita samalta kuulostavia sanoja ja minusta näyttää, että pyörä ja pyöriä ovat johdettavissa niistä. Juuri tästä sanasta kyseen ollen on huomattava se erikoislaatuinen seikka , että enempää Kalevala kuin vanhempi quechuakaan eivät tunne varsinaista pyöräkäsitettä. – Puri: Fr. de Avilan mukaan on sen kantamerkityksenä = ambulans. J. Lira tulkitsee sen esimerkiksi: kulkea edestakaisin, harhailla ympäriinsä.

Joukahainen rukoilee Väinämöistä: ”Pyörrä jo pyhät sanasi” ja siinä nähdään luultavasti myöhempi pyörä-sanamme varhaisemmassa käytössään. Myöskin pyörre esiintyy Kalevalassa ja vaikuttaa olevan yhteydessä tähän käsitteeseen.

Samalta kuuluvista sanoista otan vielä esimerkiksi quechuan sanan puro = vedensäilytyskalebassi, jonka äärelle joudumme palaamaan tuonnempana.

Eräällä juuri näkemistämme pura-sanoista oli merkityksenään muun muassa keskenään, joka meillä muodostetaan keski-sanan avulla. Katsotaanpa mitä quechualla on tähän ilmoitettavana.

Kuska = junto, cercano, unido, cerca.

Kuska punchau = mediodia, cenit.

Kuskalla = juntamente, igualmente.

Kuskanchay = dividir una cosa en mitades.

Kuskankayay = fluctuar en un términi medio.

Kuskan = mitad , parte que resulta de una division igual.

Kuskannin = una mitad, igual a la mitad, medio.

Siis: Keskimäärin, keskipäivä, puoliväli, jakaa keskeltä, keskeinen. Esimerkkiriviä olisi voinut  jatkaa vähintään saman matkan kuin mitä suomen keski-sanasta voi kuvitella muodostuvan.

Jos ajattelemme, että tutkijat ovat yhtä mieltä sellaisesta seikasta kuin että Japanin Emma ja Ruotsin Ymer ovat pohjaltaan sama sana kuin Suomen Jumala, niin voipa sanoa, että keski ja kuska ynnä muut tähänastiset vertailuparimme ovat lähinna katsottava identtisiksi kaksosiksi.

Keine Kommentare:

Kommentar veröffentlichen