SARAT JA HARAT

Ottakaamme muutama esimerkki maanviljelyksen alalta. Sara, jonka kilessämme tunnemme pellon saraksi tarkoittaa quechuassa sekä maissia että vehnää, kellu sara, keltainen maissi. Okkhe sara = de granos aplomados. Kalevalassamme on Osmon ohra okinen. – Verbi mallmani selitetään sanakirjoissa kivien pellosta vääntelyksi. Rapani rikkaruohon kitkennäksi ja verbistä harani kertoo Santo Tomás, että se soveltuu esimerkiksi perunoitten multaukseen. Rapa ja Mallma tulevat esille Inka-armeijan sotilasarvoina ja antavat käsityksen näiden alipäällikköjen tehtävistä. – Rapoja on sana, jota Savossa käytetään pienimmistä perunoista tavalla, joka liittyy enemmän rikkaruohoihin kuin varsinaiseen rapaan.

Laajentakaamma sitten sanavarastoamme muutamalla taivaankappaleella, jotka myös kuuluvat siihen sanastoon, jonka uskoisi säilyvän pahemmilta vaurioilta tämän maailman myrskyissä. – Quiz on kuu, samoin quilla, joka lisäksi merkitsee kuukautta, koska Santo Tomás sen määrittelee: kuukausi, vuoden kahdestoista osa. Quilla Pura on täysikuu. Ja suurta tarkoittava poru tunnetaan suomessa lähinnä huutamisen vahvistuksena, jollaisena se myöskin tavataan sanskriitissa jossa puru hutah on rukoilla suureen ääneen. Ilmaisu: joka kuukausi, joka kuussa voidaan sanoa joko Quillantin tai quillan quillampi.

Jos tämä oli kuu  niin missä sitten on aurinko? Näyttää siltä, että sekin on kuussa. Inkain aurinko on nimeltään inti taikka indi, mutta kuulla on sitävastoin edellä nähtyjen nimiensä lisänä aurique.

Siirrymme nyt kuusta ja kuukaudesta vuoteen  ja löydämme sanan guata = kahdentoista kuukauden vuoksi. Esimerkkinä sanan käytöstä näemme: cada nueve an~os:  joka yhdeksäs vuosi, joka simiksi kuuluu: yzcan quatan quatampi. – Tässä kuten juuri kuun yhteydessä  nähdään samanlainen konstruktio kuin Kalevalan säkeessä: ”Ajat eellehen menevi, vuodet tuota tuonnemmaksi.” Mikään ei estäisi sanomasta: Vuodet vuotta vuodemmaksi – toisto ei kuulostaisi kauniilta, mutta se olisi täysin ymmärrettävissä.

Quechua sisältää suuret määrät suomen sanoja sekä melkoisen määrän sanoja, jotka eivät ole kielemme yksityisomaisuutta, vaan esiintyvät likimain kaikissa kielissä. Silmiinpistäviä esimerkkejä ovat: Mama, huassi, xuti. Mama, äiti, mamma, Kalevalan maammo. Huassi, ruotsin hus, englannin house, joka siitä huolimatta, että se kielessämme katsotaan lainasanaksi ja on rakennusteknillisenä ilmiönä tarkoitettu pihan perälle sielläkin kielellisesti enemmän muistuttaa simin sanaa kuin kumpikaan vieraista esimerkeistämme.

Xuti-nimi, xutiachini-nimitellä, on samaa huutaa-sana, joka hetki sitten oli katsottavana kuun seurassa ja nähdään se samoin muoti-ilmiössä ´hootenanny´, jossa se omalta osaltaan osoittaa, että kerran keksityt sanat eivät kuole, vaan katoavat alkuperäisestä asemastaan uusiin yhteyksiin.

Sanoin aivan alkajaisiksi, että olettamus suomesta kulttuurin kuljettajana ei ole muita mahdottomampi ja tätä lausumaani minun on ehkä syytä lyhyesti perustella ennen kuin jatkamme matkaamme kielellisten vertailujemme ohdakkeisella polulla.