Ottakaamme muutama esimerkki maanviljelyksen
alalta. Sara, jonka kilessämme tunnemme pellon saraksi tarkoittaa quechuassa
sekä maissia että vehnää, kellu sara, keltainen maissi. Okkhe sara = de granos
aplomados. Kalevalassamme on Osmon ohra okinen. – Verbi mallmani selitetään
sanakirjoissa kivien pellosta vääntelyksi. Rapani rikkaruohon kitkennäksi ja
verbistä harani kertoo Santo Tomás, että se soveltuu esimerkiksi perunoitten
multaukseen. Rapa ja Mallma tulevat esille Inka-armeijan sotilasarvoina ja
antavat käsityksen näiden alipäällikköjen tehtävistä. – Rapoja on sana, jota
Savossa käytetään pienimmistä perunoista tavalla, joka liittyy enemmän
rikkaruohoihin kuin varsinaiseen rapaan.
Laajentakaamma sitten sanavarastoamme muutamalla
taivaankappaleella, jotka myös kuuluvat siihen sanastoon, jonka uskoisi
säilyvän pahemmilta vaurioilta tämän maailman myrskyissä. – Quiz on kuu, samoin
quilla, joka lisäksi merkitsee kuukautta, koska Santo Tomás sen määrittelee:
kuukausi, vuoden kahdestoista osa. Quilla Pura on täysikuu. Ja suurta
tarkoittava poru tunnetaan suomessa lähinnä huutamisen vahvistuksena,
jollaisena se myöskin tavataan sanskriitissa jossa puru hutah on rukoilla
suureen ääneen. Ilmaisu: joka kuukausi, joka kuussa voidaan sanoa joko
Quillantin tai quillan quillampi.
Jos tämä oli kuu
niin missä sitten on aurinko? Näyttää siltä, että sekin on kuussa.
Inkain aurinko on nimeltään inti
taikka indi, mutta kuulla on
sitävastoin edellä nähtyjen nimiensä lisänä aurique.
Siirrymme nyt kuusta ja kuukaudesta vuoteen ja löydämme sanan guata = kahdentoista kuukauden vuoksi. Esimerkkinä sanan käytöstä näemme: cada nueve an~os: joka yhdeksäs vuosi, joka simiksi kuuluu:
yzcan quatan quatampi. – Tässä kuten juuri kuun yhteydessä nähdään samanlainen konstruktio kuin Kalevalan
säkeessä: ”Ajat eellehen menevi, vuodet tuota tuonnemmaksi.” Mikään ei estäisi
sanomasta: Vuodet vuotta vuodemmaksi – toisto ei kuulostaisi kauniilta, mutta
se olisi täysin ymmärrettävissä.
Quechua sisältää suuret määrät suomen sanoja sekä
melkoisen määrän sanoja, jotka eivät ole kielemme yksityisomaisuutta, vaan
esiintyvät likimain kaikissa kielissä. Silmiinpistäviä esimerkkejä ovat: Mama,
huassi, xuti. Mama, äiti, mamma, Kalevalan maammo. Huassi, ruotsin hus,
englannin house, joka siitä huolimatta, että se kielessämme katsotaan
lainasanaksi ja on rakennusteknillisenä ilmiönä tarkoitettu pihan perälle
sielläkin kielellisesti enemmän muistuttaa simin sanaa kuin kumpikaan vieraista
esimerkeistämme.
Xuti-nimi, xutiachini-nimitellä,
on samaa huutaa-sana, joka hetki sitten oli katsottavana kuun seurassa ja
nähdään se samoin muoti-ilmiössä ´hootenanny´, jossa se omalta osaltaan
osoittaa, että kerran keksityt sanat eivät kuole, vaan katoavat alkuperäisestä
asemastaan uusiin yhteyksiin.
Sanoin aivan alkajaisiksi, että olettamus suomesta
kulttuurin kuljettajana ei ole muita mahdottomampi ja tätä lausumaani minun on
ehkä syytä lyhyesti perustella ennen kuin jatkamme matkaamme kielellisten
vertailujemme ohdakkeisella polulla.
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen