Suomen maa-ilma sanan loppuosana on sana, joka
quechuassa esiintyy muodossa illa
tarkoittaen kirkkautta, läpinäkyvyyttä ja on samalla eräs ukkosjumalan
ilmenemismuotoja.
Tämä riittäköön esimerkiksi sanan loistavista ja
säteilevistä ominaisuuksista. Se, joka haluaa voi tästä ja aikaisemmasta
ʂapa sanasta muovaamaan Seppo Ilmarista. Hän sanoo itsestään Kalevalassamme:
”Jok´ olen taivoa takonut,
ilmankantta kalkutellut...”
Kalevalan runoja ei ole saatu kuulopuheen
perusteella eikä niitä myöskään ole luonut primitiivinen metsästäjä- tai
paimentolaiskansa. Kalevalan tapaisen runouden syntymiseen vaaditaan
ehdottomasti pitkä kielellinen kehitys, monipuolinen ja korkea kulttuuri ja
ennen kaikkea kirjoitustaito. Kalevalamme on suullisesti talletettu osa
kaukaista kirjallista perintöä.
Muistamme kaikki, että Kalevalassa esiintyy joukko
kaikenkarvaisia jumaluusolentoja, joissa, mikäli he ovat naispuolisia,
käytetään –tar päätettä, kun taas miespuolisista käytetään kokonaan erillistä
sanaa: tarkka. Siis tuulesta huolehtiva pariskunta sisältäisi Tuulettaren ja
Tuulen Tarkan. Tar ja Tarkka ovat sukupuolta
lukuunottamatta käytöltään ja
merkitykseltään identtiset, vaikka Taric,
= inventoepäjohdonmukaisesti kyllä, toinen kirjoitetaan kiinteäksi
päätteeksi. Siitä ei tietenkään ole muuta haittaa kuin, että se estää
havaitsemasta noitten ilmiöiden samakaltaisuutta.
Quechuassa
vastaa tar-sanaa tariy ja tarkka sanaa tarikk,
jotka aivan suomen vastaavien tapaan seuraavat laatumäärittelynsä jäljessä. Santo
Tomás: Taric = inventor de alguna cosa. J. Lira : Tarikk = Que encuentra o
hallar alguna cosa. Fr. De Avila : Tari = inuensis, reperiens.
Se tarkoittaa keksiä, luoda, löytää, keksiä
jälleen, kertoa, tarinoida, synnyttää, toisin sanoen, sanan monet muodot
riittävät tekemään kaiken mitä ikinä jumalattaren päähän voi pälkähtää. Eikä
pelkästään jumalattaren. Wawata chay sipas tarin, joka tiukasti
kieliopin ja sanakirjojen mukaan käännettynä olisi: Tämä nuori nainen on saanut pienen lapsen, mutta
kuten jokainen tarkkaavainen lukija havaitsee kertoo lause siipan saaneen
vauvan.
Seuraavana otamme esille kalevalaishahmon, joka,
vaikka esiintyykin nimeltä useassa kalevalaisessa runossa, ei kertaakaan
näyttäydy niin, että hänen piirteensä erottuisivat. Kaikesta päättäen hän
kuitenkin on varteenotettava voima, koska Lemminkäinenkin puhuttelee häntä
kohtalaisen kunnioittavassa äänilajissa. Kalevalan Tapio osoittautuu yleensä
melko myötämieliseksi, etten sanoisi välinpitämättömäksi. Quechuan tapia = onnettomuuden enne, auguuri,
onnettomuuden ennustaja.
Ehkä Kalevalan Tapion suhteen on laita niin,
etteivät hänen tuhoa tuottavat ominaisuutensa ja huonompi minänsä pääse
oikeuksiinsa mahdollisesti syystä, että Kalevala on ainoastaan osa suuremmasta
kokonaisuudesta. Yksipuolinen hyväntahtoisuus ei ole kalevalaisille jumalille
ominaista.
Koskapa tässä ennustaminenkin tuli esille, voimme
katsoa erästä säettä kilpakosinnasta:
”Sanoi Pohjolan emäntä: Mistä arpa saatanehe,
Tulevista vierahista?
Oi, on pieni piikaseni
Pane pihlajat tulehen
Puu valio valkeahan,
Kun on verta vuotanevi
Niin silloin sota tulevi...”
Tässä ei selvästikään ole kysymys kevytkenkäisestä
arvan heitosta vaan vakavasta tulevaisuuden
tutkimisesta ja pyhän pihlajan oksista ennustukseen käytettyinä. Ja eikö
mahda olla Tapio se, jolta odotetaan vastausta? – Sisällöltään on joka
tapauksessa Pohjolan emännän arpa pikemminkin
quechuan arpa = uhri, polttouhri
(holocausto) kuin oman nykykielemme arpomisväline..
Inkeri niminen jumaluusolento esiintynee vain
kahdesti Kalevalassa. Zuideman
kirjassa: The Ceque system of Cuzco, nähdään samantapainen olio: “The principal
god in Puquio is Inkarri. He is not
object any cult. Daily worship is given to the Wamani…” Aymara-intiaaneja, joiden jumalia nämä kaksi ovat, pidetään Inka-valtion
hallitsijakastin lähimpinä omaisina.
Jumala mainitaan Jumalaksi Kalevalassa, vaikka ei
kristilliseksi. Jumalamme on nimittäin kotoisin samasta pakanuuden yöstä kuin
me itsekin. Perun Jumala eroaa omastamme vain äänteen verran: Yumacus – luoja ja että hänen
luomisvoimansa on maskuliinista käy esiin siitä että yuma tarkoittaa miehen siementä.
Ensi viikolla mm.
LEMMINKÄISEN MERKILLINEN TAPAUS
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen