2 KALEVALA JA INKAIN KULTTUURI OVAT SAMAA JUURTA

 Viime numerossa Esko Korpilinna aloitti artikkelisarjansa kertomalla yhtäläisyyksistä suomen kielen ja Perun intiaanien yhä vieläkin yleisesti käyttämän quechuan eli Runa-Simin kielen välillä. Näillä sivuilla paljastuu lisää merkillisiä yhtäläisyyksiä, ja kansamme menneistä vaiheista alkaa hahmottua aivan uudenlainen kuva. Olemmeko jättäneet maapallomme kulttuuriin paljon syvemmät jäljet kuin on uskottu?

                Lemminkäinen on vielä tänäkin päivänä suuremmassa suosiossa kuin kukaan muu Kalevalan jumaluuksista. Seppo Ilmarisen rinnalla hän on selväpiirteisin jumala, mitä Kalevalasta löytyy. Jokaisella Kalevalan lukijalla on jonkinlainen kuva Lemminkäisen olemuksesta. Toistaiseksi keskitymme hänen nimiinsä ja tutkiskelemme, millä tavoin ne saattaisivat valaista quechuan ja suomen kielen yhteyksiä ja kartuttaa sanavarastoamme.

                Mitä ovat ne sanat, jotka vaivatta voisi arvata Lemminkäisen aikaansaannoksiksi kielessämme?  Luonnollisestikin ne, joista hänen luonteenomaiset puuhansa käyvät esiin. Mutta ovatko puuhat saaneet nimensä Lemminkäisestä, vai Lemminkäinen puuhistaan?

                Lempi, lämpö, lempeys ja lemmekkyys ovat etsimättä päällimmäisinä ja niitä siis silmäämme ja vertaamme simin eli quechuan sanoihin. – Ensiksi on kuitenkin huomattava sellainen seikka, että ainoakaan quechuan kirjoitusmenetelmistä ei tunne ä:n ja ö:n merkkiä. Sanakirjamme tekijä J. Lira lausuu, että etenkin huolitellussa ja pyhäisessä kielenkäytössä lausutaan eräät vokaalit e:n ja i:n, eräät taas o:n ja i:n väliltä. Tällaista äännettä yrittävät kaikki quechuan kirjoittajat saada aikaan erilaisilla vokaaliyhdistelmillä sekä käyttämällä edeltävänä merkkinä omasta kielestämme puuttuvan  ñ ja Il (nj ja ij) merkintää. – Tämän seikan valaisemiseksi meidän on hetkeksi luovuttava Lemminkäisestä ja katsottava erästä hyödyllistä ja tärkeätä sanaa ñavi (Liran kirjoittamana. Santo Tomásin: ñaui ja Francisci de Avilan: ñahui = Ojo, el organo de vision. Siis silmä, mutta myös näkö, näkökyky. Naui on, ei ainoastaan merkityksellisesti, vaan myös äänteellisesti suomen näön kaksoiskappale. – Mutta meillä on toinenkin sana näkökyvyn ilmaisuksi, silmä. Ja koska siihen hetkeen, jolloin kalevalaisesta kielestä erkani osa Etelä-Amerikkaan ei vielä ole kahtakaan tuhatta vuotta, ei ketään kummastuta, että quechuassakin silmä löytyy näkökyvyn välittömästä läheisyydestä. Huh ñavi chillmiypi  =  en un abrir o cerra de ojos  =  silmänräpäyksessä.

                Chillmi on silmänisku, silmänräpäys ja kuvaannollisessa mielessä lyhyt hetki, sekunti. Siitä muodostetut verbit sisältävät kaikenlaista silmäilyä ja chillmikk  on silmäniskijä. Omassa kielessämme silmikko tarkoittanee lähinnä ritarivarustuksen silmäsuojusta, mutta ei itseasiassa olisi, etenkään kun sitä ei ritarivarustukseen enää tarvita, hullumpi silmääiskevän veikon nimeksi.

                Ja tällä olemmekin taas Lemminkäisessä.

Llanpu  =  blando, suave, terzo, siis rakastettava, lempeä. Santo Tomás kirjoittaa sanan llampu. (Tämä horjuvuus np:n ja mp:n välillä esiintyy muissakin quechua-sanoissa niin kuin se tekee omissammekin. Esimerkiksi: Kunpa hän tulisi! Kumpi heistä? Ja quechuassa: Pampas ja panpas.

Llampu sonkko (S. Tomás: llampu songon ) = lempeä sydän, lämmin sydän. Tämä lämmin sydän lieneekin käsitettävä kirjaimellisesti, koska on kysymys ihmissydämiä uhraavista kulttuureista. Nykyinen sydän on aikaisemmassa kalevalaisessa muodossaan kuulunut: syän ja nähtävästi merkinnyt kaikkea kynttilän sydämestä alkaen. Erotukseksi syän-sanan muista merkityksistä on sydän aikaisemmassa suomen kielessä todennäköisesti ollut syänkäpy tai sen tapainen. Syänkäpynä se tavataan Antero Vipusen sisikunnassa ja hänen sisäelinluettelossaan, jonka anatominen asiallisuus on niin silmiinpistävä, että on vaikea kuvitella syänkäpyyn liittyvän tunnearvoja tuossa yhteydessä. Toisin on laita luonnollisesti Lemminkäisen puhutellessa Kyllikkiä syänkävykseen.

Llanpu kay  =  suavidad, blandura, benignidad  =  lemmekkyys, lempeys jne.

Llanpulla =  suavamente, con suacidad toisinsanoen  =  lemmellä, taikka lämmöllä. Mainittakoon vielä, että samalle perustalle rakentuu myöskin lämmittäjää tarkoittava nimitys: llámta camayoc ja monet muut sen suuntaiset toimet. Nämä riittäkööt tällä kertaa Lemminkäisen lemmekkäämmästä puolesta, vaikka siihenkin tulee aihetta palata tuonnempana.