KAUNIS EI OLE KAUNIS

Hänen muista nimistään muistamme kai useimmat:  Ahti Saarelainen, Kaunis Kaukomieli, Kauko, jotka eivät ole lainkaan niin selvät kuin ensi silmäyksellä näyttää. Tavantakaa mainitaan Lemminkäistä kauniiksi ja saattaahan olla, että hän tosiaankin omaa edullisen ulkomuodon.  Kun kyllikki kutsuu häntä sillä nimellä käy se päinsä ja vielä sekin, että Lemminkäisen äiti ihastelee poikansa ulkomuotoa, mutta kaiken kaikkiaan käytetään nimitystä niin monissa yhteyksissä, että oletan siihen kätkeytyvän eräitä muita seikkoja, joihin päästäksemme meidän on raivattava tiemme erinäisten merkillisyyksien kautta. – Kaunis sanan suhteen huomioimme toistaiseksi ainoastaan, että tämän tapainen quechua-sana kkauna tarkoittaa miestä jolla on sisaria,  mutta ei veikkoa. Ja juuri niin näyttää olevan Lemminkäisen laita. ”Ainikki, sisar Ahilla”, mutta Veikosta ei sanaakaan, mutta voinemme silti kirjoittaa senkin quechua-vastineen joukon jatkoksi, koska se unohtui sukulais-luettelosta:  waykke = hermano de varon, veli.

Nimet Saarelainen ja Saari ovat ilmeistä sukua Sariolalle ja tarkoittavat luovia voimia Kalevalassa. Jonkin kerran ne myös tarkoittavat saarta nykyaikaisessa mielessä. En vielä kajoa siihen tämän enempää vaan tarkastan Ahtia, joka myös nähdään Lemminkäisen nimitysten joukossa ja jota ei pidä mennä sekoittaman meren jumalaan, jolla Kalevalassa on nimenään Ahto.

Ahti piilee nähdäkseni quechuan sanassa ati, jonka menneisyys on voittaja, valloittaja, atipac  = atini = vihollisten voittaminen. Tämän voiman ylenpalttisuuden laskee myös Kalevala sanan sisällöksi, koskapa se käyttää sen kertona sellaista ilmaisua:

”Mistä saisin miehen toisen, Sekä miehen, jotta miekan Ahille soan avuksi, Liioin voivalle lisäksi.”

Ja että Ahti joutui tilanteisiin, joissa voimallisuus oli tarpeen, on hänen omaa syytään ja tuttu seikka meille Kalevalan lukijoille. Pohjolan emäntäkin, jonka omassakaan tappeluhalussa ei ole paljoa parantamisen varaa, valittaa Ahdin toraisuutta.

Näistä tappelijoista puheenollen en voi olla huomauttamatta eräästä toisesta suomalaishahmosta, Lallista, joka kuten tunnettua, likvidoi erään ensimmäisistä apostoleistamme. Quechua antaa sanalle lalli merkityksen: kostaja. Oletan, ettei se meilläkään alunperin ole  ollut erisnimi, vaan sellaiseksi muodostunut vasta tuon tapauksen kunniaksi.

Kaukakk, caucac, kausa: tarkoittavat elävyyttä, elollisuutta ja ellen erehdy on Lemminkäisen Kauko-nimi tulkittu ja tulkittavissa tähän suuntaan. Kaikessa tapauksessa se hyvin soveltuisi tämän elämänmyönteisen jumalan nimitykseksi. Siis jumalan, ei sankarin. Kalevala on uskontoa, ei sankaritarinaa.

Vaikka Lemminkäinen ei ollut liiasta uskollisuudesta tunnettu teki hän kuitenkin avioliitossaan hurskaan yrityksen siihen suuntaan. Avioliitto ei ota onnistuakseen. Kyllikki käy tansseissa Lemminkäisen ollessa kalamatkalla ja Kauko käyttää Kyllin hyppyä verukkeena sotaan lähtöön.

Ennenkuin silmäämme sotavalmisteluja, voimme tarkastaa Kyllikkiä lähemmin. Vai voimmeko? Kuka hän on? Tiedämmekö hänestä mitään enempää kuin, että Lemminkäinen ryöstää hänet vaimokseen?