ALUSSA OLI KAKSI KIELTÄ

Ja nyt joudumme uuteen olettamukseen.

Jos kulttuuri on muualta tuotu, seuraa siitä, että se on kaksikielinen. Toisin sanoen, se muuttuu kaksikieliseksi heti tultuaan. Ensimmäinen uudessa maassa syntynyt polvi perii papilliselta vanhemmaltaan uskonnon kielen, joka on kirjakieli ja maallikkovanhemmaltaan paikallisen kielen. – Minusta näyttää, että tällainen mahdollisuus on ajateltavissa ja että ns. varhaisempi Maya-valtio on kaksikielinen. Sitä vastoin myöhemmässä Maya-valtiossa ja azteekeilla on uskonnon alkuperäinen kieli käytännöllisesti katsoen kuollut, uskonnon ajatuksellinen sisältö kirjakielen kadotessa surkastunut, kultin todellinen merkitys käynyt käsittämättömäksi – rituaalin raaistuminen olisi hyvin ymmärrettävissä loogiseksi seuraukseksi tällaisesta kehityksestä.

Aymara-inkain kohdalla on asiainkulku toinen. Vuosisatain kuluessa onnistuu sakraalikieli lujittamaan asemansa heidän vähälukuisen ja hitaasti kasvavan heimonsa keskuudessa, ja inkain viimein ryhtyessä laajentamaan valtaansa muuttuu valtion viralliseksi kieleksi, minkä se tekee sitä helpommin, kun kaikki avainasemat pysyvät inkain yhäti harvalukuisen heimon ja heidän lähimpäin sukulaistensa hallussa ja heidän kasvava valta-alueensa on monien eri kieliryhmien kansoittama.